Tärkeitä asioita...tärkeinpiä asioita...ovat kuitenkin läheiset ja rakkaat. Ja joulu. Joka on taas pian täällä.Tänään on ensimmäinen päivä kun NaBloPoMo-haaste vähän hiersi. Hetken jo mietin kuvapostausta, joka haasteessa sallitaan, mutta nopeasti suljin sen aatoksen mielestä. Ei ole luonteelleni sopivaa mennä siitä missä aita on matalin. Tai toisaalta, ehkäpä vain jätän sen kortin vielä käyttämättä, kun tuska ei ole kuitenkaan tämän suurempi.

Olen tullut tarkemmaksi mitä kerään To do -listalleni. Karsin surutta lillukan varret, enkä enää tee asioita vain toisten toiveesta. Fokusoin intoni ja energiani asioihin ja tekemisiin, joista nautin tai koen hyödylliseksi, koska ehtymätön ei ole minunkaan puhti-saavi. Pitää tehdä valintoja, aikakin on rajallinen. Mieluummin hylkään kokonaan asiat, joihin ei ole tarpeeksi intohimoa tai jota tekisin vain miellyyttääkseni tai kun muutkin tekevät. Jätän tekemättä kokonaan tai siirrän ne siihen pohjattomaan "ehkä joskus" -laariin.

NaBloPoMo-haasteeseen lähdin ehkä pikaisella päätöksellä, mutta päätöksellä kuitenkin. Ja päätöksethän viedään päätökseen, vaikka ihan joka hetki ei olisikaan ihan terässä.

NaBloPoMo-haaste on rantautunut Suomeen mistäs muualta kuin Amerikasta. Haasteessa haastetaan bloggaaja julkaisemaan postaus joka ikinen marraskuun päivä. Sanamäärää ei ole asetettu ja myös kuvapostaukset lasketaan mukaan.

Onnenhetket koostuvat pienistä asioista. Esimerkiksi aamukahvi aurinkoterassilla Marimekon lempi-lehmämukista ja kirjoittamisesta.Miksi lähdin mukaan? Ehdottomasti siksi, että olen jo pitempään harmitellut kirjoittamiseni epäsäännöllisyyttä. Olen miettinyt useasti, miksi teen sitä mistä pidän vain ajoittain. Miksi kirjoittamisen aloittaminen oli aina jokseenkin vaikeaa, vaikka aloitettuani ThinkPadin valkoinen arkki täyttyy nopeasti mustista Arial-kirjaimista? Miksi työsähköposteihin vastaaminen tai pyykinpesu menee kirjoitushetken edelle? Siis siitäkin huolimatta, että haluan, pidän ja saan hyvää mieltä kirjoittamisesta.

Olen halunnut, että kirjoittamiseni olisi säännöllisempää. Näitä asioita mietin ja heitin ajatuksen universumiin, sieltä tuli vastaus huutoon. Lokakuun viimeisenä päivänä bloggari-ystäväni Päivi Seppä-Lassila ja matkablogin Parasta lähteä nyt ahkera kirjoittaja, tägäsi nimeni Facebook-postaukseensa, jossa haastoi  8 kirjoittajaa mukaan NaBloPoMo-haasteeseen. Ensi reaktio oli arghhhh! Muutenkin tuntuu, että kalenteri oli täynnä ja tekemistä riitti. Kuitenkin vain pieni hetki ensitunteesta, ymmärsin, että tämähän oli juuri sitä mitä olin toivonut. Hyvää harjoitusta sopivassa paineessa juuri siihen haasteeseen, johon olin pyytänyt ratkaisua.

Viime kesälomalla kirjoitin paljon. Luulin, että tarvitsen lomaa ehtiäkseni. NaBloPoMo-haaste todisti toisin. Myös työpäivän ohella ehtii.
Vaikka tänään tuntuikin, että Netflixin auki klikkaaminen ja loikoilu sohvalla viltin alla olisi ollut väsyneen varteni paras pelastus, olen tässä kirjaimia takoessani varsin onnellinen, että valitsin toisin ja pysyin kurssissa.

On niin helppoa antaa virran viedä, toteuttaa huominen totutusti, samalla kaavalla. Kun on tunne, ettei ole aikaa, on hyvä pysähtyä. Antaa kiireen mennä ohi, tarkistaa kurssi ja ottaa uusi suunta juuri sitä kohti mitä haluaa, mikä on hyväksi. 

Kun tietää mistä tulee hyvä olo ja mitä haluaa, on helppompaa laittaa asiat määrätietoisesti tärkeysjärjestykseen ja balanssiin.  On hieno tunne toteuttaa asioita, joilla on merkitys. Asioita pitää tehdä halusta, vain harvoin pakosta.

Kuva: Yle, Mira Pelo

Ylen ajatuksia herättävässä artikkelissa kysyttiin, teetkö nyt asioita, mitkä toivot muistavasi viiden vuoden päästä? Vai koostuuko arkesi pakonomaisesta suorittamisesta ja uupumisen reunalla huojumisesta? Yhden ihmisen elämään ei mahdu kaikkea. Valintoja on tehtävä ja riittävän hyvästä kannattaa opetella nauttimaan. Pysähdy ja tarkastele arkeasi arvolähtökohdista. Kohtuullistaminen ja riittävän hyvän hyväksyminen voivat yllättää onnellisilla hetkillä.

Lue lisää: Suorittaja ei ole ikinä tyytyväinen mihinkään. Riittääkö sinulle riittävän hyvä?

#kuvapostaus #postaus #bloggari #blogaaja #NaBloPoMo #haaste #Netflix #Parastalähteänyt #blogi