Pyörin ja hyörin, ihmetellen sitä ja tätä. Käynti Kuhmon kaupunginkirjastossa oli elämys.
Uskaltaisinko kirjoittaa, että Kuhmon upein rakennus ei olekaan kuuluisa Kuhmo-talo, vaikka huikea komistus sekin. Ulkopaikkakuntalaisen yllätti kaupunginkirjaston kauneus ja sen tarkkaan mietityt yksityiskohdat. Kuhmon kaupunginkirjasto on kulttuurin eläväinen kehto, joka odottaa kävijöitä suuremmin huutelematta Pajakkakosken kupeessa.

Kuhmon kaupunginkirjastovierailulle houkutteli kirjaston tarjoamat taidenäyttelyt. Erityisesti kiinnostuksen herätti taiteilija Eljas Määtän kokoelma. Määtän kuvat on tehty canvas-tekniikalla tauluiksi ja kuvausten kohteena on ollut Pajakkakosken tarjoamat kauniit maisemat eri vuodenaikoina. Teokset olivat esillä kirjaston aikuisten osaston ikkunaseinällä, josta avautui Määtän kuvauskohde, Pajakkakoski ja -silta. Kuvat kilpailivat huomiosta ikkunoista avautuvan luonnon kanssa ja antoivat mielenkiintoisen vertailukohdan tallenteen ja tämän hetkisen koskenkuohujen osalta.

Määtän teosten lisäksi tutustuimme 23-vuotiaan iivantiiralaisen luontokuvaaja Ville Heikkisen upeisiin luontokuviin, joihin useisiin oli tallentunut Kuhmon karhuja. Heikkiselle metsä on tärkein kuvauskohde. Nuoresta iästään huolimatta Heikkinen on arvioni mukaan ansainnut paikkansa kauemmin kameraa räpsyttäneiden parissa, niin upeasti kuvissa on valo ja tunnelma tulkittuna.

Luontokuvaaja Ville Heikkisen upeat luontokuvat olivat näytteillä kirjastokäytävällä.

Eljas Määtän valokuvateos Kevättulvan aikaan on asetettu ikkunaa vasten. Taustalla kuohuu kuvauksen kohde, Pajakkakoski.

Ikkunaseinällä sekoittuvat huikea Pajakakosken maisema, Määtän valokuvanäyttely sekä kirjaston henkilökunnan valitsemat lukemaan houkuttelevat ajankohtaiset kirjat.

Kuhmon kirjastossa saa lukuelämysten lisäksi nauttia kuvallisesta kulttuurista ja huikeasta arkkitehtuurista. Valon lapsena, suuret ikkunat rakennuksen jokaiseen ilmansuuntaan ihastuttivat. 

Kuhmon kirjasto on todellinen arkkitehtuurinen elämys. Vaelsin käytävillä silmäillen kirjarivejä ja seinille kiinnitettyjä luontokuvia, mutta suurimman osan ajasta nakkelin niskoja todetakseni tilan huikean korkeuden ja katon rajassa olevat valonlähteet. Kääntelin päätä suuntaan ja toiseen, kohdaten joka käännöksellä yksityiskohtia, jotka vaativat katseen naulaatumisen. Isot ikkunat Pajakkakosken suuntaan toivat luonnon sisään ja toimivat taiteena jo sellaisenaan. 

Postmodernin kirjastotalon arkkitehtuuri on valoisaa ja valkoista syleilevää. Raikkaan valkoiseen ympäristöön tuo lämpöä pyökin väriset kirjahyllyt ja kalusteet sekä mielenkiinnon herättävä kiiltävä sininen torni pääsalin ja lastensalin välissä.

Kirjaston pääsalissa oli katseen vangitsijana tummansähkönsininen pienin lasitiilikoristein (ks. blogin ensimmäinen kuva) kirjailtu torni. Hetki Roomeota ja Juuliaa jäi kuitenkin haaveeksi, kun parvekkeelle johtavat, siniseen suppiloon piiloitetut portaat, olikin munalukolla suljettuna.

Suurin osa kirjaston kalusteista sekä lampuista on suunniteltu Kuhmon kirjastoa varten. Kirjaston sisätiloissa on pyritty ilmavuuteen ja raikkauteen valon ja suuren sisäkorkeuden avulla. Lattioilla on laattojen leikkiä ja katossa puuparruista taidetta. Lasten lukusalissa pylväät huipentuvat karusellimaiseen puusäleikköön ja myös erikoiset lamput pitävät kulkijan katseen katossa. 

Kirjaston ulko-ovelta avautuu käytävä, joka ohjaa ovesta kurkaavaa etenemään. Taidenäyttelyt kulkuväylän reunoilla kutsuvat hidastamaan etenemistä ja harjoittelemaan olemaan kiirehtimättä heti kirjaston sydämeen. Nauttimaan matkasta. Jokainen askel vie eteenpäin ja edetessä avautuu suuri kaunis kirjastosali. Lehtilukusali jää kulkijan taakse ulko-oven viereen, lasten- ja nuorten osasto avautuu siniseltä tornilta ja musiikkiosasto valloittaa kirjaston perällä.
 

Tietokonenurkkaus, valo ja valokuvateos houkuttelevat kotiverkosta kylille surffailemaan.
Valoisuus jatkui musiikkiosastolle Kuhmon kaupunginkirjastossa.

Kuhmon suuresta kaupunginkirjastosta alettiin haaveilla määrätietoisemmin heti 1980-luvun alussa ja paikaksi valittiin Pajakkajoen ranta. Paikallisoppaani kertoi, että aivan yksimielistä kannatusta uuden kirjaston rakennuttaminen ei kuhmolaisilta saatu. Hankkeen hinta kuulosti mahtipontiselta ja kirjaston sijainti  Pajakkakosken rantatontillekin herätti ihmetystä.

Kirjasto avasi ovensa kuitenkin vuoden 1988 joulukuussa ja on ansainnut paikkansa kuhmolaisten yhteisenä olohuoneena.  
 

Lasten lukusalin lisäksi perheen pienimmille on satunurkkaus. Riippukeinussa köllöttelevä karhu kuuntelee mielellään lasten kanssa sadun jos toisenkin.

Lapsia on syleilty lukuharrastuksen pariin. Taaperoista aina teini-iän kynnykselle asti, on ikioma lukusali. Tila on jaettu isosta salista lasein ja valosta vastaavat hauskat lamput sekä huikeat ikkunat Pajakkakosken suuntaan. Huoneen muoto on luovuutta kosiskelevasti ja tavanomaisuudesta poiketen ympyrän muotoinen. Muumit ja Nalle Puh ystävineen kutsuvat kirjoista kiinnostunutta peremmälle ja oviaukossa rauhassa seittiä rakentava hämähäkki virittää mukavasti satumaailmaan siirtymisen tunnelmaan. 

Kirjaston henkilökunta tunnisti varmasti ensikertaa vierailevan. Seisoin keskellä  käytävää, nauttien näystä ja etsien toinen toistaan mielenkiintoisempia yksityiskohtia. Lamput, kattoritilät, ikkunat, eri muotoiset tilat, värit… tuntui kuin mitään ei olisi jätetty miettimättä loppuun.

Tuskinpa tarvitsee kirjaston palveluita sen enempää mainostaa, mutta turistin kannattaa ehdottomasti aloittaa Kuhmo-vierailu kaupunginkirjastosta. Kirjasto toimii loistavasti infopisteenä ja vastaa vierailijan "mitä-missä-milloin" -kysymyksiin. Kaupungin kirjasto tarjoaa valtavan määrän tietoa paikkakunnan tapahtumista ja aktiviteeteistä. Kiinnostaisitko esimerkiksi karhujen katselu kuvauspiilossa eräoppaan johdolla? Vai konsertti Kuhmo-talolla? Ehkäpä Pajakkakinon elokuvaelämys iltaan?

Toinen kaupungin, ehkäpä virallisempi, turisti-info sijaitsee torin laidalla osoitteessa Torikatu 22. Siellä vieraillessa voi samalla herkutella maittavan haukiburgerin, sillä samassa osoitteessa majailee herkullisiin makuelämyksiin yltävä Cafe Torilla.

Kuhmon kaupunginkirjaston kupeessa rantaraitilla löytyy huikeista maisemista Lasihuone-teos. 

Jätä aikaa myös kirjaston ympäristöön tutustumiseen. Valohuone valloitti, samoin teos, jossa koko joukko romua oli ripustettuna lumoavaksi luovuuden lähteeksi. Sinisiä ajatuksia.

Vierailu Kuhmon kaupungin kirjastoon osui vielä päivistä sopivimmalle, kansallisrunoilijamme Eino Leinon päivään. Jos haluat virittäytyä runojen maailmaan, lukaise aiempi blogini Hyvä ihminen -  sehän on Eino Leinon päivä.

Kerää sinä omat muistot tästä mielenkiintoisesta kohteesta. Kuhmon kaupunginkirjasto lymyilee rantaraitin tuntumassa Pajakkakatu 2 :ssa. Onko tässä osoitteessa Suomen kaunein kirjasto?! Kirkkojen bongailun sijaan, aloitan kirjasto tourneen.

Sanapilvi: Kristallipallo, Testikuskit, blogi, Kuhmo, Kuhmon kaupunginkirjasto, Pajakkakoski, Pajakkajoki, Eljas Määttä, Ville Heikkinen, luontokuvaaja, valokuvaus, valokuvateos, kirjasto, kirjastosali, postmoderni, Cafe Torilla, Valohuone, Eino Leino, Pajakkakatu