Teksti ja kuvat: Esa Pulkkinen
Perjantaiaamun sää enteili lämmintä ajokeliä suunnatessani ensimmäiselle kokoontumispaikalle Keravan Nesteelle, jossa ryhmään liittyi Masa ja Olkku. Keravalta suunnaksi otettiin Joutsan Teboil Huttula, jossa porukka saisi täydennystä. Reitiksi valitsimme Pulkkilanharjun kauniin maisematien, joka on varmasti tuttu monelle motoristille. Joutsassa seurueemme kasvoi Savonlinnan suunnasta tulleilla Matsulla, Juhalla ja Repellä.
Kahvittelun ja tankkauksen jälkeen suuntasimme kuuden pyörän ryhmässä kohti Petäjäveden Kyläseppää, jossa lounastimme. Seuraavana olikin sitten majapaikkaamme Tuuri Resorts, joka sijaitsee Töysässä. Emme siis menneet Kontiorallipaikalle, vaan tarkoituksena oli majoittua toisaalle ja tehdä lauantaina päivävierailu Kontioralliin. Illan aikana joukkomme kasvoi yhä, kun Tatu ja Ilpo hurauttivat paikalle.
Ilta meni mukavasti saunoessa, rupatellessa pyöristä, ajamisesta, reissuista ja kaikesta mikä liittyy moottoripyöräilyyn - toki vähän muustakin. Ryhmä oli hyvinkin keski-ikäinen, joten kokemuksia ja tarinoita riitti, osa jopa ”karmeita”, ainakin kertojan mielestä.
Lauantaina olimme liikkeellä hyvissä ajoin ja suuntasimme kohti Kontiorallin kontrollipistettä, joka sijaitsi Alavuden Moottoripyöräilijät ry:n krossiradalla. Ilmoittautumiskaavakkeet täytettyämme ja ajo-ohjeet saatuamme, suuntasimme kohti Nummijärvi CampingiaTestikuskihän Juhaeni Juhakiirea Paasonen, Juha Hornuuden pyörän ryhmä matka Kauhavalle, jossa varsinainen Kontiorallin paikka sijaitsi.
Nummijärven ralliporukka vaikutti hieman voipuneelta vielä puolenpäivän aikoihin, joka antoi olettaa edellisenä iltana olleen kova meno päällä. Puitteet ja sää olivat hienot, jopa niinkin, että meidän ajotiimi hupeni yhdellä, Tatun jäädessä telttailemaan Nummijärvelle.
Kontioralli tuli siis katsastettua ja jatkoimme matkaa Lapuan kautta mutkitellen Etelä-Pohjanmaan teitä kohti Härmän PowerPark’ia. Lounaalle hurautimme Härmän Kuntokeskukseen Ylihärmään - ketään ei siis viety kuntoutukseen - vaan söimme siellä tukevan lounaan. Myöhäisen ja hieman yliannostellun aterian jälkeen ajoimme takaisin majapaikkaan hyvinkin voipuneina, jossa odottelikin jo ”täydennysmies” Esko. Illan sauna piristi porukan ja juttu lensi uudella innolla.
Sunnuntaina oli sitten paluumatka edessä. Olimme taas hyvissä ajoin liikkeessä ja vaikka reissussa on mukava olla, on myös kotimatkalle kiire lähteä. Lainatakseni Juhan sanoja: ”kun minä illalla pääsen Maijan luokse, en lähde enää ikinä minnekään”! Niin hyvä kotona on olla, mutta eiköhän Juha viimeistää seuraavassa Kontiossa ole mukana.
Aamiaiselle Ähtäriin suuntasimme vielä porukalla. Murkinan ja tankkauksen jälkeen minä jatkoin reissua pohjoisen suuntaan, osa ryhmästä suuntasi kohti Savonlinnaa ja loput päämääränään pääkaupunkiseutu. Olin porukassa uusi jäsen, mutta minut vastaanotettiin todella hyvin. Reissun jälkeen oltiin kuin vanhoja tuttuja vuosien takaa – joten todennäköisesti ensi vuonna mahdun myös mukaan ja mennään taas samalla – yhdellä ”kontiolla” kasvaneella – äijäporukalla.