Jännittääkö?
Anteeksi pyytely on kehno aloitus esitykselle. "Minua jännittää", on yksi monista aloituslausahduksista, joista esiintyjän kannattaa nopeasti päästä eroon. 

Harjoittelimme eilen esiintymistä ja vuorossa oli kuusi tulevaisuuden työpaikan pitchausta. Toinen toistaan parempia, tunteita ja ajatuksia herättäviä (miksi on tärkein kysymys) esityksiä. Pitch'in jälkeen kommentoimme ja kerroimme mitä esitys tai esiintyjä meissä herätti. Esityksestä ja esiintymisestä annettiin palautetta: kahmalokaupalla kehuja ja yksi kehityskohde, jotta kasvu kohti vielä parempaa esityksen pitäjää voisi jatkua.

Kyseenalaistin tunnustukselliset aloitukset. "Minua jännittää" on yksinkertaisesti turha aloitus ja vie särmää esityksestä - ja sinusta. Ramppikuumetta potevat ammattinäyttelijätkin, eivätkä he lavalle tultuaan aloita esitystä kertomalla peloistaan. Esitys lähtee käyntiin, jännitti tai ei. Ja jokainen tekee parhaansa suoriutuakseen sovitusta. Se riittää.

Jännittikö? Ehkä, muttei sitä ainakaan huomannut. Loistavalla can do -asenteella aukeaa ovet - vaikka uuteen työpaikkaan!Selityksiä sateli. "Minua auttaa se kun sanon ääneen", puolustautui yksi ryhmäläinen. Ihanko oikeasti. Tutkimusten mukaan tämä ei pidä paikkansa vaan kaikki aivoille syötetty lisääntyy. Minua jännittää, lisää vain jännitystä. Voi toki olla, että sen sanominen ääneen tuntuu helpottavalta, mutta muitakin - parempia - keinoja on selättää alkujännitys.

Miksi näin. Mietipä asiaa tältä kantilta: kun sanot yleisölle, että 'mua jännittää', sysäät yleisölle vastuun kannatella sinua läpi esityksen. Kyllä, saat lempeän alun. Katsot kohti myötätuntoisia kuulijoita, jotka ilmeillä ja eleillä yrittävät tukea suoritustasi. Tunnelma on 'go, girl, go': lämmin ja kannusta. Kun tunnustat jännityksesi ääneen, avaat salaisuutesi ja sinua pidetään keskimäärin sympaattisempana, avoimena, hellyttävänä henkilönä. Keksitkö lisää adjektiiveja? Mutta minä kysyn, onko tämä sitä mitä tahdot. Tahdotko olla suloinen ja hellyttävä vaikkapa oman asian intohimoinen tulkitsija.

Jos aloitat puheenvuorosi kertomalla kuinka jännittät, esityksen jälkeen sinut ympäröi joukko kannustavia kuulijoita. "Hyvinhän se meni, ei kyllä näyttänyt yhtään, että olisit jännittänyt." Näinkö haluat? Etkö kuitenkin toivoisi jälkipulinan sisällön olevan siitä aiheesta, josta juuri kerroit.  "Olipa hyvää asiaa. Tosi hienosti kiteytetty. En ole aiemmin ajatellutkaan asiaa tuolta kantilta. Wau, ostan." 

Sinulla on missio, älä pienennä sen voimaa alkutunnustuksilla.

1)  Jos aidosti uskot ääneen sanomisen auttavan, kilauta kaverille ennen esitystä ja kerro asias,i tai sulkeudu WC-koppiin ja puhu peilille. Jos haluat olla itsevarma, asiantuntija, jos salaa haaveilet uusista puhujakerroista, selkä suoraksi ja tulta päin. Keksi esitykselle naseva alku ja ammenna siitä voimaa.

2)  Paras alku alkaa hiljaisuudesta. Korvaa jännitys-löpinä rutiineille. Harjoittele esitykseen alkuun tapa, joista saat tukea aloitukseen. Aloita hiljaisuudesta, älä höpinästä. Hörppäse vesilasista kurkun kostuketta, hengitä kerran syvään ja ota katsekontakti yleisöön. Hymyile. Tauko. Aloita.

Pystyt siihen! Hengitä syvään ja ota katsekontakti yleisöön. Hymyile. Tauko. Aloita.

Totuus on, kun tunnustat jännittäväsi, esitystäsi arvioidaan tarkemmin. Sinua pidetään aloittelijana. Sympaattisena, mutta aloittelijana. Kuulijoiden huomio kiinnittyy jännittämiseen. Vaistomaisesti kaikki arvioivat, kuulevatko äänessä jännitystä, entä eleissä nykimistä. Änkytätkö. Punastutko. Kuitenkin toivoisit ehkä mielikuvasi olevan muuta, riittävän itsevarma, aurinkoinen, energinen, asiantunteva, napakka, valmistautunut.  Eikö?

Rentoa meininkiä, tuskin jännittää. Miksei voisi kuitenkin. Vieraalle porukalle, mutta totutusti hoituu hyvällä meiningillä.Feminismiäkö vai rintsikoiden polttelua, mutta tässä miehet menee keskimäärin ohi. Eipä ole tullut eteen kaksilahkeista, joka keräisi alkuun sympatioita jännittämisen myöntämisellä.  Toiset onnistuvat esityksissään paremmin, toiset keskinkertaisesti, mutta esityksen jälkeen ei ole pohdinnassa jännittikö se. Olen aina ihaillut sitä kuinka miehet, joskus kevyilläkin kyvyillä, ottavat suuria haasteita vastaan. Anteeksi pyytelemättä.

Anteeksi, että olen täällä. Anteeksi, että joudutte nyt kuulemaan minulta tätä. 

Enhän minä osaa esiintyä. Jännitän. Kuulijana harmittaa jo valmiiksi, että eikö järjestäjä osannut kutsua lavalle sellaista, joka inspiroi ja osaa asiansa. Pahinta on kuin puhuja aloittaa, tunnustamalle, etten oikein ehtinyt valmistautua, mutta tässä tämä presis. Don't waste my time!

Sinua on pyydetty puhumaan ja siihen on joku syy. Tai sitten sinä olet pyytänyt puheevuoroa ja siihenkin on joku syy. Sinulla on asiaa, jonka toivot tulevan kuulluksi. Annetaan asian ottaa päärooli puheessa, eikä ohjata kuulijoita kiinnittämään epäolennaiseen huomiota. 

Jännittikö? Ei ainakaan suorituskykyyn vaikuttavalla tasolla. I got the job -hyppy kuvaa heittäytyjän ihanaa asennetta.

Änkyttäjänkin on turha aloittaa, että anteeksi että änkytän tai rallienglannilla estradille nousevat excuse my accent. Kyllä yleisö sen huomaa, mutta erinomaisella sisällöllä ja puhujan innolla, änkytyksellä tai aksentilla ei ole mitään merkitystä. Tuo vain mukavan leiman ja persoonallisen kosketuksen esitykseen. Ihan ilman alkutulkintaa.

Älä pyydä anteeksi asioita, jotka pahimmillaankin ovat täysin kuulijan siedettävissä ja parhaimmillaan kääntyvät voitoksesi.  Ole ylpeästi sellainen kuin olet ja jos haluat muuttua, harjoittele!

Kaikki jännittää. Ota homma haltuun ja anna jännityksen pikkuhiljaa kasvaa voimavaraksesi. Jännityshän parantaa suoriutumista. Ei sinun tarvitse olla yhtään sen ihmeellisempi kuin olet. Sinä riität! Älä himmennä loistoasi tahattomasti, sinä et sitä ansaitse. Tee parhaasi, se riittää. Älä dissaa itseäsi. Anna kokonaisvaltaiselle onnistumiselle mahdollisuus.
 

I rest my case.

P.S. Niin, ja miten eiliset jännittäjät pärjäsivät. Erinomaisesti! Jos eivät olisi kertoneet jännityksestään, sitä ei olisi huomannut. Kun esitys alkoi, into siivittivät alusta esityksen loppuun, sellaisella palolla, ettei jännittämiselle jäänyt aikaa.

Helppoahan sitä on kotona hoilottaa. Jännittikö? Ei yhtään, mutta yleisön edessä varmasti ja paljon.

#jännittää #pitch #puhe #jännitys #dissata #rallienglanti #Irestmycase #testikuskit